Ameeba

Tulin vain sanomaan että tykkään kovasti

Täytyis ostaa.

Kohtalaisen outoa, että levyn uusinkin matsku vuodelta 2006.
Hienoa, että artistia nykyään kuitenkin huomioidaan.

Löytyy noi Ameeban melkein kaikki julkaisut hyllystä. Sinänsä puuttui kai vain Esoteric mixtape sekä A tape from the stolen backpack-instrukassu ja tietty tää uusin.

tästä en nyt sano mitään, tai no toi illo oli ihan ok ja toivo tais olla soundcloudissa ja siinä oli kova mut käytetty sample. läpätkin tais olla siinä kohallaan..

mutta sit tästä tulee mieleen toi moonlit, mitä jengi hehkuttaa (no ok aika moni jotain no nothing junnui jotka koittaa olla trendikkäitä). niin siis toi moonlit on aikamoista paskaa, mitä vähän kuuntelin. uusimmal julkasul biitit tais olla ihan jees kuulosii jotku kyl

räppää sönkköenglannil äärimmäisen nörtin kuulosena, eikä oikeen lyriikatkaan vakuuttanu mitä kuuntelin

No vääpeli Moonlit...

Oon kyl tyypin julkaisuja tsekkaillut. Eka oli Dynamic Function 2003, joka Nikon ja Tapsan Nikon kanssa tehty. Aika kirahvi oli.
Tuossa täysilmaisjulkaisussa mitä tuli oli 2004 ja 2006 Tattoo-nimellä tulleet kassut. Eka toimi aikoinaan varsinkin biittien osalta. 2006 tullut ei oikein mieltä lämmittänyt.

Viime vuotisella Dead Music-kassulla oli kyl jotain kovia biisejä/biittejä. Noi kaks tuoreinta julkaisua vois kuunnella Bandcampista ainakin. Ei nyt vähäisellä pätkien kuuntelulla kyl ehkä yhtä hyviä kuin siinä ilmaisjulkaisussa ollut 2004 vuoden Silly Salad-kassu tai Dead Music. Siks vähän ihmettelin, et vahaisenaanen mielestä nää uusimmat kassut paljon parempia kuin Dead Music.

Räppäyksissä vääpeli vähän suomivibaa ääntämisessä. Ameballa paremmin toiminut enkkusetit. Mut onhan tuonut ihan siedettävää tuolla Moonlitillä. Samssa skenessä kaks tyyppiä, jonka enkun lausumisesta en oikein pidä. Ameban kanssa yhteistyötä tehnyt Jalien / DJ Awo sekä Square.

J00, kuuntelin ton The Pitin läpi. Ja ei nyt kovin paljoa vakuuttanut.

Puolet taustoista aika kurasia ja tässä julkaisussa paljon normaalia vahvempana oli tota nörtiltä kuulostavuutta. Tollasta tunnelmaa ehkä vähän haettu, et sälli alamaissa lukee päiväkirjan sivujaan ääneen, mut ei tommoinen konsepti oikein kiinnosta. Lähinnä jepa-osastoa oli parit biitit (ne jotka ei olleet Moonlitin käsialaa). Living Legends-vaikutteita tais olla kehissä, mut en oikein oo tajunnut sitä meininkiä.
Kassu sopinee vahaiselleaanelle ja betonipossulle alakuloisen tunnelman maustajaksi.

Varmaan kyllä huonoin julkaisu omaan makuun Moonlitiltä sen Dynamic Function-levyn ohella.
Tsekataas myöhemmin se Uncut Diamondz, ainakin kakkosraita Tape Shit laatua.